Jooh, tää on taas niitä päiviä etten tiennyt itkeäkö vaiko nauraa kotiin tullessa.. Hetken tuossa partsilla latailtua ei voinut enää kun nauraa noille pöntöille, jotka olivat ystävällisesti levittäneet reilun kilon vehnäjauhoa pitkin kämppää. Jauhopölyä oli kaikkialla, onneksi sen siivousneurootikko sai irti suht hyvin imurilla. Mutta se kuolan ja jauhon yhdistelmä on aikas tahmaa, elikkäs keittiön lattia, yksi matto ja Sini ja Eeka (eirtyisesti korvakarvat!) odottavat pesua. Mamma ei antanut teini-Eekalle rastoja, niin se meni ja teki ne itte -mettään meni sekin :oP

Kaikkea nää keksii..