Täällä miun terrahuoneluolassa, jossa konekin on, haisoo kuolema. Yksi aikuinen hiiri heitti veivät, varsin merkillisellä tavalla vielä. Toinen jalka oli turvonnut ja maha pullotti, lisäksi se oli kiipeilyhässäkän päällä. Tiedä sitten mitä oli tapahtunut, aika letkuna se oli että ei se kauaa kuolleena ole ollut kai.. Kike sai siis just ruokaa. Peto saa huomenna omansa, kun sulatetaan pakkasesta sille oma hiiri. Ei tuo niin iso menetys sinänsä ollut, olin jo tosissani miettinyt kokeilufarmin lopettamista hajun takia. Muuten kaikin puolin nuo ovat kyllä mukavia, haisoo vaan niiiiiiiin pahalle. Sääli vaan että ekana kupsahti ns. lempihiiri, se jota olin eniten käsitellyt ja jonka toimia eniten tutkinut. Pitää nyt miettiä mitä noille tekisi, muuten olisi helppo luopua kaikista mutta kun siellä on vielä se toinen lempihiiri, eli tirrihiiri ;o)

Masan tassu näytti tänään jo paremmalta, mutta pistettiin se antibiootille varmuuden vuoksi.

Seuraavaa yllätystä odotellessa..

Lauantainakaan ei päästy agilitytreeneihin, kun ei oikeen kyytiasiat olleet hanskassa. Toisaalta ehkä ihan hyvä, meinaan oli ihan helvatan hektinen työpäivä alla.

Sunnuntaina juur ennen Sinin treeneihin lähtöä tultiin lenkiltä ja saatiin todeta että jokin vuotaa verta. Kämppä veressä ja tassujen läpikäynnin jälkeen löydettiin syy; Masalla mukavan syvä viiltohaava anturassa. Ei muuta kuin putsaamaan, kuivaamaan ja teippaamaan. Peruttiin treeneihinlähtö pikaisesti ja koitettiin kursia kinttua kasaan. Päivystykseen ei viitsitty lähteä, kun ei tuo olisi kuitenkaan akuuttitapauksia ohittanut. Maanantaina sitten tikattiin ja nyt seurataan.

Tänään Danny oli töissä mukana ja todettiin ultralla maha tyhjäksi. Ihan hyvä se nolla pentua kuin yksi tai kaksi vaikean synnytyksen kera. Otetaan yritys uusiksi seuraavasta kiimasta.

Hohhoijaa.

Aloitetaan suht asiallisilla:






Ja sitten 'taidekuva':


Muuttorojun seasta Eeka sai asun sadepäiville ;o)


Tohtori Sykerö töissä:

Joo, että tällästä täällä..

Nonna, onpahan sekin koettu, että tulostimesta löytyy hiiri. Ihmeteltiin Dannyä tuossa ti-iltana, että mikähän sillä on kun asiaa riittää niin paljon. Ei olisi kannattanut ignoorata ;P Keskiviikkoaamuna tullessani terrahuoneeseen sama huuto jatkui, ja hetken tutkittuani löysin hiirenpapanoita epätavallisista paikoista. Pitkin pöytää siellä täällä, en miekään siivotessa niitä noin saa huiskittua.. Kysyin sitten Dannyltä että 'no missä se hiiri sitten on?' ja hiirikissa ilmaisi hienosti karvapallon. Eräs hiiristä oli lähtenyt litomaan ja painellut tulostimeen, vain persus näkyi. Oli kiire junaan ja jätin elukan turvaansa (onhan meillä terrahuone kiinni aina poissa ollessa). Takaisin tullessa hiiri löytyi hiiripöntön päältä, kaverin kera! Jestas, pönttöön paremmat lukitukset..

Masala on Eekalle, eli the suurelle lintukoiralle, maanpäällinen helvetti: täällä on naakkoja jotka eivät edes vaivaudu liikkumaan karkuun pahemmin. Linnut kaahaavat parvissa nuohoten nurtsia, eivätkä viitsi kuin pikkasen siirtyä kun tullaan koirien kanssa remmissä. Fiksuja varislintuja, taitavat olla vielä fiksumpia kuin varikset tai harakat. Tai sitten noi ovat niin kaupungistuneita, etteivät senkään takia viitsi pahemmin väistää.
Eeka raukka. :P

  

Joo, turpaan tuli. Madotin kissat ja koirat tuossa: koirat söivät Axilurit kädestä ja kissat.. Ensimmäinen satsi meni suht ok vääntämisellä, toisena madotuspäivänä sain molemmilta kunnolla köniin ja viimeinen satsi meni luovutettuani ruiskulla suoraan poskipussin kautta mahaan. Keskimmäinen madotuskerta päättyi siihen että sekä Ninja että mamma olivat axilur/kuola-mössön peittämiä ja mammalla tietenkin kunnon hampaan- ja kynnenjäljet käsissä :F Dannykin yritti vähän sanoa rumasti. Tiedä mikä sitten meni vikaan, kun tuo osoittautui niin hankalaksi. On ne aina ennen menneet ihan ok ja ilman veren roiskumista..

Jatkossa madotan kyllä nuo ruiskutekniikalla.