Pojat olivat taas täällä. Hengailtiin hetki mutsin pihalla pikkiksen kanssa, josta lähdin koirien kanssa meille päin. Käytiin heittämässä duunikamat pois ja mentiin metsään ja lenkille. Pojilla on hirmu mukavaa juoksennella metsässä kaikkien hajujen perässä, ja hyvänä lisänä mie saan lenkille kaksi nätisti kulkevaa koiraa ;)

Otin Masan kanssa paljon luoksesaapumisia, sillä kun on ollut ongelmia noudattaa miun käskyjä vapaana ollessaan.. Alkuun meni päin persusta, mutta kyllä se pian hiffasi että oikeasti kannattaa totella. Naksu jäi himaan, mutta mutsilta otin pillin mukaan jota olen joskus vuonna miekka ja kirves käyttänyt luoksesaapumisen vahvistamiseen. Pillillä viheltäminen (vihellys kun koira on tulossa) sai kummasti Masaan vauhtia, olin oikein tyytyväinen. Masa jostain syystä on viime aikoina inhonnut mun luokse saapumista, se siis ihan rauhoittelee tai sitten ei tule ollenkaan. Olen siis kouluttanut vissiin liian kovalla kädellä siitä luoksesaapumattomuudesta tai jotain.. En oikein tiedä mikä mättää. Olen tietoisesti yrittänyt aina saada luokseni tulemisesta mukavan jutun, mutta myös vaatinut annetun käskyn toteuttamista. Pakotteena olen käyttänyt ääntäni ja kehonkieltäni, mutta aina kiittänyt kun on toteltu. Ei oikein jaksaisi uskoa että se on tuosta iän myötä mennyt pehmeämmäksi, sitä paitsi missään muussa se ei osoita sen pehmeämmän koiran piirteitä kuin ennenkään. Mie oon vaan nyt mokannut jossain kohdin :/

Meillä oli oikein mukavat päikkärit lenkin jälkeen, kun mie olen työpäivän jälkeen aina aika poikki. Ainoa vaan että milläs menet nukkumaan sänkyyn kahden möhköfantin kanssa? :D Puoli sänkyä ne kiehnäsivät lattialle ja lakanatkin pedattiin ihan uudella tavalla..